Sukellusharrastus

Espanjassa toimii useita sukellusjärjestöjä. FEDAS, espanjalainen vesiurheiluliitto, joka kouluttaa mm.urheilusukeltajia ja PADI, Professional Association of Diving Instructors, joka kouluttaa myös sukeltajia ja on alunperin amerikkalainen yritys. Tässä huumorilla väritetty tarina kilpailevista seuroista, mikä yrittää kertoa näiden kahden järjestön eroavaisuuksista espanjalaisten eduksi. Alkutilanne on, että satamasta lähtee kaksi sukeltajilla lastattua kumivenettä, ensimmäinen on FEDAS ja toinen on PADI. Yhtäkkiä tragedia iskee läheiseen alukseen ja se on uppoamaisillaan. FEDAS-ohjaaja huutaa sukeltajilleen, että valmistautukaa nopeasti pelastamaan eloonjääneet, veitsi hampaissa siltä varalta, että joudut leikkaamaan köysiä tai verkkoja. PADI-ohjaaja sanoo iloisella äänellä: “Ja nyt, ystävät, voimme aloittaa PADI-pelastuskurssiosuuden erikoishintaan”.

Nautic Club Urheilusukeltajat ry

Seura perustettiin 10.2.1970 ja sen toimintaan on aina liittynyt keskeisesti tukialus, jolla pääsee sukeltamaan ulkosaariston parhaille kohteille. Ensimmäisen tukialuksen seura hankki jo perustamisvuonaan, kun Rajavartiolaitos luopui kuudesta aluksesta. Nykyisen tukialuksen Tavin seura hankki Rajavartiolaitoksen huutokaupasta 1986. Tänä päivänäkin toiminta keskittyy tukialuksen ympärille. Alus on Aurajoen rannalla, josta sukeltajat lähtevät viikonloppureissuille Saaristomeren alueelle ja jopa pidemmälle Ahvenanmaalle.

Aikoinani kun aloitin sukeltamisen, niin liityin Nautic Clubiin. Teimme usein viikonloppureissuja ulkosaaristoon, jolta ajalta minulle on jäänyt mahtavia muistoja. Aluksella oli aina hyvä yhteishenki ja yhdessä jaoimme työt, kuten keittiövuorot. Muistan, kun oli oma vuoroni tehdä ruokaa ja bravuurini oli aina lasagne, jota tehtiinkin useampi pellillinen. Sukellusten jälkeen menimme aina saunaan ja kävimme edellistä sukellusta läpi. On sitä saanut kuulla niin paljon kaikkea mielenkiintoista, mitä ihmisille on tapahtunut ja mitä he ovat nähneet sukeltaessa ympäri maapalloa eri sukelluskohteissa. Kaipaan edelleen sitä aikaa. Yhteishenkeä. Yhteistä tekemistä.

Tärkeintä Tavilla oli aina huolehtia turvallisuudesta. Totta kai moni meistä halusi löytää uusia kohteita, uusia hylkyjä. Jännittävää oli yrittää bongata merestä jotain nähtävää. Kaikki ehdotukset otettiin huomioon, mutta turvallisuus oli tärkein. Oli huomioitava useita tekijöitä, kuten sukellussyvyys ja olosuhteet, oma kurssitaso ja kokemus. Usein sukellusparina minulla oli sukellusohjaaja, paitsi kerran. Parinani oli parikymppinen palomies, joka oli hieman huimapää. Lähdimme toisen sukellusparin kanssa tutkimaan hylkyä, joka osittain oli siinä sukellussyvyydessä, johon saimme mennä. Hylyn etuosa oli syvemmällä, jonne tämän toisen parin oli tarkoitus mennä, meillä ei ollut lupaa. Minä ja palomies jäimme hylyn takaosaa tutkimaan, kunnes hän yllättäen halusikin mennä syvemmälle. Näytin merkeillä, että ei, mutta kaveri vaan lähti, joten pakkohan sitä oli seurattava perässä. Toinen vaihtoehto olisi ollut nousta yksin pintaan. Hylyn kannella oli aukko, jonne joku sukelluspareista oli mennyt ja totta kai palomies halusi sinne myös sukeltaa. Tässä kohtaa kieltäydyin ja sovittiin, että jään odottelemaan yksin hylyn ulkopuolelle. Muistan aina kun yksinäni kiertelin aukon yläpuolelle ja mietin, että tämä ei tainnut mennä ihan oppikirjan mukaan. Asiaa pahensi vielä se, että menin aukon yläpuolelle, josta juuri tuli sukeltajien ilmakuplat. Ilma vapautui aukosta niin suurella voimalla, että aloin nousemaan voimallisesti ylöspäin ja pelkäsin, että nousen korkkina pintaan, jolloin todennäköisesti sairastuisin sukeltajantautiin. Pääsin kovan taistelun jälkeen siirtymään sivulle ja onnistuin saavuttamaan oikean sukellussyvyyden lopultakin.

CMAS ja Cousteau

Jacques Yves Cousteau ja Emile Gagnon keksivät Aqua-Lungin vuonna 1943 ja Aqua-Lung-sukelluksesta (myöhemmin SCUBA) tuli suosittu vesiharrastajien keskuudessa maailmanlaajuisesti. Kalastajien ja sukeltajien yhdistys loi Kansainvälisen urheilukalastusliiton, joka perustettiin 22. helmikuuta 1959 ja siitä muodostui CMAS – englanninkielinen käännös on World Underwater Federation. Kapteeni Jacques Yves Cousteau valittiin CMAS:n ensimmäiseksi presidentiksi. CMAS on siis ensimmäinen kansainvälinen sukelluskoulutusorganisaatio.

Olen itse käynyt CMAS:n koulutukset ja entinen mieheni on PADI-sukelluskouluttaja. CMAS:n käytännön mukaan sukeltajilla piti olla pariköysi, joka kulki ranteesta toiseen. Tämän tarkoitus oli taata turvallisuus vesistöissä, jossa huono näkyvyys tai yösukelluksella, jotta pari pysyisi yhdessä, eikä kadottaisi toinen toisiaan. PADIssa tätä käytäntöä ei ole. Yhteiset sukellukset exäni kanssa jäivät muutamiin kertoihin. Aina sukeltaessa hän tunsi köyden kiristyvän ja lopulta hän oli köytetty pariköyteen. Liikuin kuulemma levottomasti ja aiheutin köyden sotkeutumisen. Hän joutui irrottamaan itsensä useamman kerran ja sukelluksen jälkeen sain pari murahdusta. Hän on kokenut kouluttaja sekä Australiassa että Suomessa. Erittäin rauhallinen luonne ja kokenut vaikka mitä, mutta minä taisin olla hänelle liikaa.

Sukeltaminen aina yhdessä sukellusparin kanssa

Sukeltaessa voi ja sattuukin kaikenlaista, myös ikäviä asioita. Vaikka kuinka varmistaa turvallisuuden, niin jotain voi sattua. Olimme entisen mieheni kanssa sukeltamassa jäiden lähdön aikaan. Olimme löytäneet mielenkiintoisen kohteen meren pohjasta ja lähdimme yhdessä tutkimaan sitä. Olimme juuri laskeutuneet alas lähelle pohjaa, kun näimme tavararöykkiöitä meren pohjassa. Paljon erilaisia posliiniastioita kasoittain siellä sun täällä. Emme käyttäneet enään pariköyttä, joten saatoimme liikkua vapaammin. Exäni oli nähnyt jotain mielenkiintoista ja keskittyi siihen. Itse olin kiinnostunut kaikista astioista, joista yritin löytää mahdollisimman ehjän mukaani otettavaksi. Yhtäkkiä tunsin, että itselläni oli vaikeuksia ilman kanssa. Jähmetyin ja menin pohjalle, koska ajattelin, että käytän mahdollisimman vähän ilmaa ja rauhoitan itseni. Pian ilmantulo lakkasi kokonaan. En saanut hengitettyä. Onneksi exäni näki tilanteen ja tuli nopeasti luokseni. Otti liivistäni kiinni ja ilmoitti, että lähdetään heti ylös parihengittämällä, joka tarkoitti, että vuorotellen annetaan toiselle hengitysilmaventiili. Omani oli siis poissa pelistä. Olimme sen verran syvällä, että piti muutama minuutti jäädä tiettyyn syvyyteen, ennen kuin oli turvallista nousta ylös. Kun olimme aluksen kannella, niin exäni totesi hyvin nopeasti, että hengitysventiilini on jäätynyt.

Oceans Gate tiesi heti, että he olivat kuolleet

Sunnuntaina, 18. kesäkuuta, emolaiva Polar Prince laukaisi sukellusveneen Titan mereen Titanicin hylyn yläpuolella. Kun yhteys yllättäen katkesi, niin kaikki pinnalla olleet tiesivät, että jotain katastrofaalista oli tapahtunut ja kaikki viisi miehistön jäsentä olivat todennäköisesti kuolleet. Titanic makaa 4000 metrin syvyydessä, jossa on valtava veden paine. Jos niissä oloissa joudut yllättäen veden varaan, niin kaikki tapahtuu alle sekunnissa. He eivät edes tienneet mitä tapahtui, vaan kuolivat välittömästi. Tapaus on herättänyt keskustelua urheilusukeltajien keskuudessa ja moni on veikannut, että ikkuna petti, josta olisi aiheutunut pamahdusta muistuttava ääni. Ihmetystä herättää se, että Titan ei ollut laukaissut hälytyspojua, mikä heillä on täytynyt olla. Heillä ei myöskään ollut kaapelia, joka olisi yhdistänyt heidät emolaivaan. Tapauksesta on tehty draama, jossa Titanic edelleen jatkaa ihmisten tappamista 111 vuotta uppoamisen jälkeen. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä tapauksesta tulee ilmi.

Sukellusbuumi jatkuu

Kesällä ihmiset haluavat matkustaa ja saada uusia kokemuksia. Monet ihmiset valitsevat rantaloman ja miettivät mitä kaikkea voi tehdä meressä. Sukellus on kokemus, joka saa yhä enemmän harrastajia ja kesä on yleensä se aika, jolloin tämä harjoitus aloitetaan.

Cabo de Palos

Murcian alueella on useita erityisiä sukelluskohteita. Cabo de Palosin sukellusalue on yksi vaikuttavimmista paikoista, joita meren alla voi nähdä. Cabo de Palosin sukellusalueella on aito Välimeren helmi. Sen syvyyksissä voit sukeltaa vedenalaisen vuorijonon läpi. Vuonna 1995 se julistettiin merensuojelualueeksi ja se on tunnustettu yhdeksi Euroopan parhaista sukelluskohteista. Se on hyvin erityinen alue. Monet eivät ehkä tiedä tarinaa Sirioksen haakserikkoutumisesta tai näiden vesien syvyyksistä löydetystä Buddhan hahmosta. Italialainen höyrylaiva Sirio purjehti Cartagenan Cabo de Palosin rannikolla, kunnes se törmäsi Bajo de Fueraan Hormigasin saarilla. Cabo de Palosin satamasta paikalliset kalastajat järjestäytyivät suorittamaan pelastustehtäviä. Cartagenan kaupunki toivotti eloonjääneet tervetulleeksi useiden päivien ajan, kunnes heidät voitiin siirtää muihin veneisiin. Sirion jäännökset lepäävät hajallaan matalassa syvyydessä Cabo de Palosissa.

Sukellusalan yrittäjät huomauttavat, että kausi on hyvä koko Alicanten maakunnassa. Osittain pandemian aiheuttamien rajoitusten päättymisen ansiosta. Sukeltaminen on toimintaa, jossa liikutaan ja ollaan tekemisissä monien ihmisten kanssa. Lisäksi se ei ole kilpailua, vaan toveruutta ja kaikki auttavat toisiaan. Sukeltaessa opitaan fysiikkaa, biologiaa ja itse luontoa. Liikut luonnollisessa ympäristössä 3D:ssä.

Isla Tabarca

Isla Tabarca on ainoa asuttu Isla Graciosan kanssa Espanjan rannikolla ja Espanjan ensimmäinen merensuojelualue, joka julistettiin maahan vuonna 1986. Se sijaitsee vastapäätä Alicanten kaupunkia lähellä Santa Polan niemeä. Itse asiassa se on enemmän kuin pelkkä saari. Se on pieni saaristo. Aiemmin sen rannat olivat berberimerirosvojen turvapaikka. Sukeltamisen ystäville se on epäilemättä yksi parhaista paikoista sukeltaa ja nauttia Välimerestä. Tabarcan syvyyksissä kasvaa valtamerellinen posidonia “Välimeren keuhko”, Posidonia oceanica. Se on vesikasvi, joka tuottaa happea, tarjoaa suojaa ja toimii ravinnoksi meren eläimistölle ja on epäilemättä ekosysteemin tasapainon perusta. Tämän vuoksi sitä yritetään suojella. Runsas meriliikenne on uhka vesikasville, kuten Ibizalla on todettu. Sinne pääsee veneellä Alicantesta, Santa Polasta tai Benidormista. Näet riuttoja, joissa on suuria ryhmittymiä ja barrakudojen parveja ja jopa laivanhylkyjä.

Vanha foinikialainen hylky

Espanjalaiset arkeologit suunnittelevat yli 2 500 vuotta vanhan foinikialaisen hylyn nostamista Välimerestä, kertoo uutistoimisto Reuters. Arkeologit taistelevat aikaa vastaan, sillä myrskyn pelätään tuhoavan hylyn. Suomessa hylyt tuhoutuvat, johtuen Itämeren saastumisesta.

Kahdeksan metriä pitkä hylky sijaitsee Kaakkois-Espanjassa Murcian maakunnan rannikolla. Hylylle on annettu nimeksi Mazarrón II paikallisen kunnan mukaan. Alus löytyi kunnan alueelta. Hylky sijaitsee vain vajaan 2 metrin syvyydessä noin kuudenkymmenen metrin päässä Mazarrón Playa de la Isla -rannalta. Hylky oli yli kaksituhatta vuotta hautautuneena sedimentteihin, kunnes rannikolla tehdyt rakennustyöt muuttivat paikallisten merivirtausten kulkua ja aluksen hylky paljastui vuonna 1994. Alus on mahdollisesti rakennettu noin vuonna 580 ennen ajanlaskumme alkua. Alusta on mahdollisesti käytetty metallien kuljetukseen. Samalta alueelta löydettiin vuonna 1988 ensimmäinen foinikialainen hylky, joka sai nimekseen Mazarrón I. Mazarrón I nostettiin merestä ja se on esillä museossa Espanjan Cartagenassa.

Espanja on käytännössä veden ympäröimä. Sen rannikkoa myötäilevät Välimeri (lämpimillä vesillä), Kantabrianmeri ja Atlantin valtameri (kylmempi), mutta niille kaikille on ominaista puhtaat vedet. Ilmasto on erittäin miellyttävä ja mahdollistaa sukeltamisen ympäri vuoden. Espanjalla on yli tusina merensuojelualuetta. Lukuisat sukelluskeskukset tarjoavat kursseja eri tasoille ja erikoisuuksille sekä huolehtivat venekuljetuksista rannikolla. Sukelluskerhot puolestaan ​​järjestävät aktiviteetteja, kuten vedenalaisia ​​arkeologisia seminaareja, vedenalaista valokuvausta…Voit myös harrastaa muita vesiurheilulajeja tai lähteä tutustumaan valaisiin.