Työtekijät arvostavat mahdollisuutta etätöihin
Yksi koronakriisin myönteinen puoli on ollut suuri muutos työelämässä. Vaikka etätöissä on haittapuolensa, siirtyminen etä- ja hybridityöhön on kaiken kaikkiaan erittäin hyvä asia. Työmatka-ajat lyhenivät. Harva työntekijä tekee töitä kahdeksan tuntia peräkkäin samalla työteholla. Aikaisemmin kerroin blogissani, miksi emme viihtyneet penthousessa Valencian keskustan lähellä. Eräs viihtyvyyteen vaikuttava tekijä oli jatkuva liikenne. Espanjalaiset menevät aamulla töihin, päivällä takaisin kotiin siestan viettoon, iltapäivällä taas töihin ja illalla palataan takaisin. Jatkuva liikenne ja aikaa kuluu. Talvikaudella voisi siestat ottaa kokonaan pois, omasta mielestäni.
Ihmiset eivät pidä tien päällä vietettyä aikaa täysin hukkaan heitettynä, vaikka siitä aiheutuu monia kuluja kuten polttoaine, ajoneuvojen kuluminen ja työmatkaan liittyvä stressi. Etätyö tai hybridityö on yleensä korkeasti koulutettujen työntekijöiden mahdollisuus, jotka saavat keskimääräistä korkeampaa palkkaa. Suurin osa ihmisistä työskentelee palvelualoilla ja työt tehtävä face to face. Etelä- Euroopassa on huomattavasti enemmän itsenäisiä ammatinharjoittajia kuin muualla, johtuen osaksi turismista. Monissa etelän maissa matkailu on pääelinkeino. Itsenäisiä ammatinharjoittajia on eniten Kreikassa 31,8%, Italia 21,8% ja Espanja 15,8%. Suomessa 14,6%. Etätyöskentely ei olisi ollut mahdollista, jos monilla ei olisi ollut nopeita nettiyhteyksiä. Yritykset oppivat hyödyntämään mahdollisuutta etätyöhön vasta pandemian aikana. Asia on siinä, että vaikka pandemia on takanapäin, työtapojen muutos näyttää pysyvältä. Elon Musk arvostelee etätyötä “moraalisesti väärin”. Muskin mielestä ihmiset ovat tuottavampia, kun he työskentelevät paikan päällä. “Aiot tehdä töitä kotoa käsin ja ihmiset, jotka tekevät autosi ja jotka tekevät ruokasi eivät voi”, Musk kommentoi. Onko se moraalisesti oikein?
Etätyöskentelyn mahdollisuus lisääntynyt
Pandemiassa etätyö pelasti joitakin yrityksiä, jotka pystyivät sitä järjestämään. Lockdown sulki espanjalaisten kotien ovet kolme vuotta sitten ja piti niitä lukittuna 99 päivää. 14.3.2020 julistettiin hälytystila, joka rajoitti ihmisten vapaata liikkuvuutta. Se oli aikaa, jolloin monet työnantajat ja työntekijät kokivat rankkoja hetkiä ja joutuivat muuttamaan työdynamiikkaa. Ne, joilla oli mahdollisuus, tekivät kodistaan toimiston, koska yritykset pystyivät toteuttamaan toimintaansa etänä. Oli monia, jotka eivät voineet jäädä kotiin ja olla töistä pois. Etätyöstä tuli merkittävä pelastusrengas yrityksille, jotka pystyivät sitä järjestämään. Nykyään on yrityksiä, jotka joutuvat tarjoamaan etätyötä, koska työnhakijat voivat vaatia sitä. Etätyö on nykyään yhä enemmän, etenkin nuorten keskuudessa perusehto, jota he arvostavat yhtä paljon kuin palkkaa. Ihmiset haluavat tehdä etätyötä. Jos jossain yrityksessä annetaan mahdollisuus ja toisessa ei, niin työnhakija saattaa valita ensimmäisen tarjouksen. Teknologiayritysten sekä markkinointi- ja viestintäyritysten ohella eniten etätyötä tarjoavat kauppa ja myyntityö, rahoitus ja pankkitoiminta, henkilöstö ja asiakaspalvelu. Suurissa yrityksissä etätyöskentely lisääntyy, koska työkulttuuri mahdollistaa sen.
Nelipäiväinen työviikko
Miten se järjestetään ja mitä muutoksia on tehtävä? Työntekijät voivat mm. pidentää viikonloppuaan ottamalla maanantain tai perjantain vapaaksi. Toinen mahdollisuus on, että kerran kuukaudessa työntekijöillä on nelipäiväinen pitkä viikonloppu. Useimmat yritykset eivät ole tarvinneet uusia työntekijöitä ottaakseen käyttöön nelipäiväisen viikon, vaikka yritykset saisivat rahallista tukea valtiolta palkatakseen uuden työntekijän. Toimistotyöskentelyssä on monia perinteisiä tapoja, joita voisi muuttaa. Espanjalaisen työmarkkinoiden klassikko, pitkät ruokatauot, pidentävät päivää huomattavasti. Oma käsitykseni on, että siestan aikaa moni espanjalainen tekee ihan jotain muuta kun lepää. Moni kuluttaa aikaa ja odottaa milloin palaa takaisin töihin, koska kaupatkin saattavat olla kiinni. Fysioterapia-alan yrittäjänä tein pitkään töitä espanjalaiseen tapaan, koska kiireistä oli aamupäivällä ja klo 15 jälkeen aina iltaan asti. Keskipäivän jälkeen oli pari tuntia hiljaista, jolloin menin kotiin ja palasin töihin klo 15. Kyseinen työpäiväjärjestely sitoutti tiukasti työhön koko päivän ajaksi ja jätti hyvin vähän aikaa sosiaaliselle elämälle.
Espanjalaisilla enemmän työtunteja kuin suomalaisilla
Espanjassa 42,9 % väestöstä käy töissä (20,46 milj.). Epävarmuus ostovoiman menetyksestä inflaation nousun tai korkojen vuoksi on suuri. Vuoden 2008 jälkeen, jolloin suuri taantuma tuhosi maan talouden, työllisten määrä tilanteeseen nähden on positiivinen. Työllisyysaste on 64,7 milj. Espanjassa. Korkein luku on Islannissa, 82,3 milj. ja lähellä keskiarvoa on Suomi 73.9 milj. Työtunneissa tuleekin mielenkiintoisia lukuja, sillä espanjalaisten työtunnit vuodessa ovat 1 762 ja suomalaisten 1 636. Espanjassa julkisen sektorin palkat ovat korkeammat kuin yksityisen sektorin Eurostatin vuoden 2018 tietojen mukaan. Yleisesti palkat ovat alhaiset. Espanja ei ole osa-aikatyön osalta korkeimpien maiden joukossa. Vuonna 2020 espanjalaisista työntekijöistä palkattiin osa-aikaisesti 14,3 prosenttia, kun Euroopan unionin keskiarvo oli 19 prosenttia. Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden suhde on eurooppalaisen keskiarvon tasolla. Julkisen sektorin työpaikkaosuus on 15% Espanjassa. Tämä on kaukana Pohjois-Euroopan julkisesta työvoimasta, esimerkiksi Ruotsissa (29 %), Tanskassa (28 %) tai Suomessa (25 %). Vähiten on Saksassa (11 %), Alankomaissa (12 %) sekä Italiassa ja Luxemburgissa (14 %). Julkinen sektori työllistää Euroopan unionissa suhteellisesti eniten väkeä pohjoismaissa.
