Maanjäristykset
Pyreneiden niemimaan alueet muodostavat osan seismisen toiminnan kuumaa vyöhykettä, koska tektoniset laatat ovat läheisemmässä läheisyydessä. Maan kuoriosa koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Mannerlaatat eivät noudata mannerten rajoja, vaikka nimi antaakin sen käsityksen. Yli 90 prosenttia maanjäristyksistä syntyvät mannerlaattojen reunoilla. Menin läpi tilastoa kaikista maanjärjistyksistä Espanjassa. Etelä-Espanjassa on ehdoton ykkönen Granada. Yleensä järistykset eivät ole suuria, alle 5, mutta vuonna 2011 maa järisi yli 5 magnituden voimakkuudella Lorcassa, Murciassa. Maanjäristyksessä kuoli yhdeksän ihmistä ja lähes 300 loukkaantui. Lorca on asiantuntijoiden mukaan yksi maanjäristysalttiimmista alueista Espanjassa. Ensimmäinen järistys oli 4,5 Richterin asteikolla ja toinen 5,2.
Granada
Granadan maakuntaan iski maanjäristys joitakin vuosia sitten Lorcan jälkeen, jonka voimakkuus oli 6,1. Järistys tapahtui noin 30 kilometrin syvyydessä eikä se aiheuttanut henkilövahinkoja eikä suuria materiaalisia vanhinkoja. Granadan useat maanjärjistykset vuonna 2021 pelottivat ihmisiä enemmän kuin korona. Järistykset olivat jälkinäytöstä voimakkaalle 4,4 richterin järistykselle ja tulivat siis läheltä maan pintaa. Ihmiset pelkäsivät mennä koteihinsa, mielummin nukkuivat taivasalla tai autoissa. Suurimmat ja tuhoisimmat Espanjaan ravistelleet järistykset koettiin vuonna 1884 Granadassa Arenas de Reyn alueella. Tämän maanjäristyksen voimakkuus oli richterin asteikolla 10. Granadan yliopiston geodynamiikan professori ja maanjäristysten asiantuntija Ana Crespo Blanc selitti, että maanjäristyksen voimakkuus liittyy repeämän pituuteen, joka Granadassa on vain 20 tai 25 kilometriä, joten on epätodennäköistä, että tulee voimakkaita maanjäristysvaurioita, kuten San Franciscossa (USA). Granadan alue on yksi niemimaan suurimman seismisen riskin alueista.
Torreviejan maanjäristys
Torreviejaan iski voimakas maanjäristys vuonna 1829, jonka magnitudiksi mitattiin 6,6. Talojen puiset rakenteet eivät kestäneet, vaan maanjäristys romahdutti lähes kaikki talot ihmisten yhä ollessa sisällä. 2 965 taloa tuhoutui täysin ja 2 396 taloa vaurioitui. Vanha Torreviejan nimikkotähystystorni Eras de la Salissa sortui. Menehtyneitä oli 386 ja 375 loukkaantui. Katastrofin jälkeen kaupunki jälleenrakennettiin täysin sotilasarkkitehti Larramendin suunnitelmien pohjalta, jonka mukaan on nimetty katu Calle Arquitecto Larramendi. Torreviejassa sattuu säännöllisesti pieniä maanjäristyksiä, jotka heiluttavat taloja ja saa sängyt liikkumaan. Tulokset ovat havaittavissa talojen ulkoseinissä. Muutama päivä sitten meidänkin asuinalueella järisteli, mutta se oli pientä. Joku tunsi sängyssä maatessaan, että sänky vavahteli. Toinen kertoi, että ulkoa kuului meteliä, aivan kuin iso rekka olisi ajanut ohi. Viimeisin isompi maanjäristys Torreviejassa tapahtui noin 20 vuotta sitten, 4,4 magnitudia.
Alla oleva kuva, El Pais
“Pyreneiden niemimaa sijaitsee kohdassa, jossa on Euraasian tektoninen levy, Afrikan tektoninen levy ja Keski-Atlantin harju – tulivuoristo, joka jakaa valtameren pohjoiseen ja etelään – yhtyvät toisiinsa. Granadan yliopiston professorin Jesús Galindo Zaldívarin mukaan nämä kaksi tektonista levyä lähestyvät toisiaan neljä tai viisi millimetriä joka vuosi”, kirjoittaa El Pais.
“Jos maanjäristys ei tapa minua, sydänkohtaus tappaa”
Seismisen toiminnan nousu on herättänyt pelkoa, etenkin Granadassa. “Jos maanjäristys ei tapa minua, sydänkohtaus tappaa”, eräs asukas sanoi. Syynä seismisestä aktiivisuudesta on Euraasian ja Afrikan laatan jatkuva lähentyminen neljästä viiteen millimetriä vuodessa. Levyjen jatkuvalla liikkeellä ei ole suoranaista vaikutusta pintaan, mutta se kerää energiaa, joka lopulta vapautuu järistysten muodossa. Paikat liikkuvat hitaasti ja jatkuvasti maan pinnalla, kun taas syvällä liike ei ole jatkuvaa ja kun siellä tapahtuu äkillisiä liikkeitä, niin syntyy ne maanjäristykset, jotka näemme ja tunnemme. Jos Eurooppa ja Afrikka lähestyvät toisiaan, niin onko tulevaisuudessa tilanne se, että ne yhdistyy ja Gibraltarin kautta voi kävellä maan osasta toiseen, Marokosta Espanjaan? Samoin Italia ja Tunisia lähentyvät ja kävelet Tunisiasta Sisiliaan ja siitä edelleen mannermaahan Italiaan? Siihen menee aikaa, mutta mitä jos laatat alkavatkin liikkumaan enemmän ihmisten toiminnan takia? Muutokset ilmastossa saattavat vaikuttaa mannerlaattojen liikkeisiin. Miljoonia vuosia sitten voimakkaat monsuunisateet kuluttivat Himalajaa, mikä on vähentänyt kitkaa Intian ja Euraasian mannerlaattojen välillä. Tämän johdosta mannerlaattojen välinen törmäysnopeus on kasvanut. Satojen miljoonien vuosien kuluessa mannerlaattojen liikkeet ovat vaikuttaneet merivirtoihin ja vuorten muotoihin muuttaen siten ilmastoa. Uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä. Näin tapahtuu esimerkiksi Islannissa, jossa epätavallisen voimakas vulkanismi on peittänyt mahdollisesti paljastuneet vaipan osat alleen.
Laattojen törmäykset
On olemassa kolmenlaista laatta-asetelmaa. Merellinen ja mantereellinen laatta törmää toisiinsa, niin merellinen luisuu alle ja muodostuu syvämeren hautoja ja sen ylle vulkaanisia saarikaaria. Kun kaksi merellistä laattaa törmää, niin syntyy hautavajoama, kuten Tyynellä valtamerellä, Mariaanien hautavajoama (syvyys yli 10 km). Kahden mantereellisen laatan törmättyä syntyy mm.poimuvuoristoja. Mannerten törmäyksestä esimerkkinä ovat Himalaja ja Alpit. Mantereet voivat myös erkaantua, kuten Itä-Afrikan hautavajoamat, joita leimaavat repeämälaaksot, vulkaaninen toiminta ja maanjäristykset.
Maanjäristyksiä ei pysty ennustamaan, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Suurta maanjäristystä seuraa usein heikompia jälkijäristyksiä. Maapallolla on tiettyjä seutuja, joilla järistyksiä sattuu tiheään. Alttiita alueita ovat esimerkiksi Turkki, Iran, Kalifornia ja Japani. Meidän pitää muistaa, että maanjäristyksiä tapahtuu usein eri voimakkuuksilla. Espanjaa ei uhkaa suuret maanjäristykset, kuten Chileä vuonna 1960 (9,5 magnitudin järistys). Silti joka vuosi Iberian niemimaalla kirjataan 1 200–1 400 järistystä. Yleensä ne ovat korkeintaan 4,9 Richterin asteikolla, kun taas 5,0 tai sitä korkeampi rekisteröinti tapahtuu noin kolmen ja puolen vuoden välein.
