Las Palmas – sinisen huoneiston metsästys

Las Palmas de Gran Canaria

Muutama vuosi sitten kävimme Las Palmasissa. Päätimme, että nyt otamme järkevähintaisen hotellihuoneen. Yleensä valittu hieman tavallista parempi, vaikka emme juuri vietä aikaamme hotelli huoneessa. Viihdymme ulkona tutustumassa paikkakuntaan, istumme kahviloissa ja uteliaina etsimme jotain erityisen kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa. Aikaisemmista reissuista viisastuneina halusimme tällä kertaa tehdä asiat toisin. Otimme taksin lentokentältä ja se vei meidät epämääräisen, rähjäisen hotellin eteen. Ihmettelin, että sentään 3 tähden hotelli, joten oletin hyvää keskitasoa.

No, menimme sisään, saimme avaimet ja menimme hotellihuoneeseemme. Kun astuin kynnyksen yli, näky ja haju oli puistattava. Epäsiisti ja homeinen. Laskimme matkatavarat alas ja alkoi epätoivoinen soittelu, jotta saisimme uuden majoituksen. Ajattelin, että mikä tahansa kelpaa paitsi tämä sikolätti. Oli myöhäinen ilta ja kaupungissa jokin festivaali, joten kaikki hotellit buukattu täyteen. Oli pakko viettää se yö siinä läävässä. Makasimme ulkovaatteet päällä sängyillämme ja odotin aamun valkenemista. Heti aamulla buukkasimme ulos hotellista, etsimme kahvilan ja aloitimme epätoivoisen soittelun kaikkiin mahdollisiin majoituspaikkoihin.

Lopulta saimme vuokrattua asunnon yksityishenkilöltä. Asunnon osoite oli vaan epäselvä. Taksikuskimme ei tunnistanut osoitetta, vaan jätti meidät kadulle ihmettelemään. Tässä kohtaan huumori oli vähissä. Poliisiauto lähestyi meitä katua pitkin. Viittosin luoksemme ja kysyin, jos he sattuisivat tietämään kyseisen osoitteen. He olivat ystävällisiä ja pyysivät sisään autoonsa. Lähdimme koko porukka etsimään mystistä osoitetta. Ajelimme myöhään yöllä pitkin ostoskatua. Kävimme muutamassa paikassa koputtelemassa ovien takana ennen kuin lopulta löysimme etsimämme asunnon. Poliisit jättivät meidät asunnon eteen ja toivottivat hyvät yöt. Olimme tosi kiitollisia.

Mutta ei tarina vielä tähän loppunut. Emme saaneet yhteyttä henkilöön, joka olisi toimittanut avaimet. Meillä oli kaksi vaihtoehtoa, joko yöpyä kadulla tai palata yöksi homeiseen hotellihuoneeseemme. Palasimme hotellin ja nukuttiin vaatteet päällä päiväpeitteellä taas kerran. Seuraavana aamuna saimme yhteyshenkilön kiinni ja avaimet käteen.

Huoneisto oli mahtava ja siitä tuli ja on edelleen kallein huoneisto missä ollaan koskaan asuttu. Isot, korkeat huoneet, useampi makuuhuone ja iso parveke katolla. Täällä ihastuin värivalaistukseen. Huoneistossa oli iso ja pitkä käytävä, jossa oli sininen valaistus, kuten myös olohuoneessa. Olen sen jälkeen hankkinut myös kotiimme valaisimia, jotka valaisee haluamalla värillä. Kiva vinkki esim. kumppanille, jos haluaa väreillä ilmaista mielentilaansa toiselle ;), mutta myös luo mukavan tunnelman. Sininen väri rauhoittaa, punainen provosoi härkäihmistä, kuten minua. Kiva sisustuselementti. Väritaide tuli vastaan myöhemmin Valenciassa, kun etsimme asuntoa. Eräässä asunnossa oli eri väreillä valaistu esim. yläkertaan johtavien portaiden seinät.

-Taru